Syyrian kriisi

Mielenosoittajia Syyriassa maaliskuussa 2011

Osana arabikevättä vuonna 2011 Länsi-Syyriassa puhkesi kansannousu, joka vastusti al-Assadien suvun 70-luvulta asti johtamaa, korruptoitunutta hallitusta. Tilanne paheni sisällissodaksi, johon tuli myöhemmin mukaan hallituksen ja kapinallisten lisäksi terroristiryhmiä, suurinpina ISIS ja al-Qaida. Länsimaat, etenkään EU-valtiot, eivät ole voineet katsella takapihallaan tapahtuvia hirveyksiä vierestä. Tässä verisessä sopassa on lusikka kaikilla länsimailla viimeistään nyt, kun se on saanut liikkeelle valtavat massat pakolaisia.

Poliisi saattaa pakolaisia rajan yli Kroatiassa

Euroopan unionin suhtautuminen kriisiin

Euroopan unionin tavoitteisiin kuuluu, että se omalta osaltaan ottaa vastuuta koko maailman turvallisuudesta ja paremman maailman rakentamisesta etenkin unionin lähialueilla. Syyrian hallinnon toiminnan EU on tuominnut alusta asti. EU on asettanut taloussanktioita ja asevientikieltoja Syyriaan, mikä heikensi presidentti Bashar al-Assadin kannatusta. Jotkut EU-maat kuten Ranska ja Britannia toimittivat aseita Syyrian oppositiolle, ja Syyrian oppositiokoalitio tunnustettiin vuonna 2012 edustamaan syyrialaisia. EU:n jäsenmaista rahallista apua konfliktin uhreille Syyriassa on annettu tähän mennessä neljä miljardia euroa. EU tuomitsee myös terroristiryhmien toiminnan Syyrian alueella, erityisesti kristittyihin ja muihin uskontokuntiin sekä lapsiin kohdistuvat julmuudet. Kaikessa kriisiavussa EU asettaa etusijalle lapset ja erityisessä hädässä olevat. Silti mm. Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius on kritisoinut EU:n passiivisuutta. Hänen mielestään EU on sallinut Syyrian tilanteen radikalisoitua sellaiseksi, kuin se nyt on.

Syyriasta on tullut miljoonia pakolaisia, joihin EU on suhtautunut ainakin aluksi hyvin ja ollut valmis kantamaan oman osansa heidän auttamisestaan. Suhtautuminen kuitenkin vaihtelee valtavasti EU-maiden välillä; karkeasti jaettuna Itä-Euroopan maat suhtautuvat pakolaisvirtaan nuivasti ja jopa vihamielisesti, suurempien länsi-Euroopan valtioiden suhtautuminen taas on positiivisempaa. Pariisin terroristi-iskujen jälkeen Puola ilmoitti, ettei se ota yhtäkään pakolaista enää vastaan. Slovakia ilmoitti ottavansa EU:n jakamista 32 tuhannesta pakolaisesta vastaan vain kristittyjä. Saksa ilmoitti aluksi, että ottaa kaikki apua tarvitsevat vastaan, mutta valtava määrä pakolaisia on tuonut maahan omat ongelmansa. Lieveilmiöistä surullin on epäilemättä Kölnin uudenvuodenyö, jonka levottomuudet aiheuttivat satoja rikosilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä. Tämän jälkeen moni saksalainen on ehkä miettinyt uudelleen suhtautumistaan.

Pakolaisia Egeanmerellä Kreikan rannalla

Naton osuus 

EU-valtioista Naton kuuluvat kaikki muut, paitsi Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros. Syyrian rajanaapuri Turkki kuuluu Nato-maihin, minkä vuoksi Natolla on ollut oma osansa kriisissä. Venäjä on loukannut Turkin ilmatilaa, mitä Nato ei tietenkään hyväksy. Saksan, Turkin ja Kreikan pyynnöstä Nato lähetti sotilaslaivoja hillitsemään merta ylittävien pakolaisten kaaosta Egeanmerellä. Aiemmin Nato ei ole tehnyt juuri mitään pakolaiskriisin hoidossa, mitä on kritisoitu, sillä juuri tämä aiheuttaa eurooppalaisille jäsenmaille nyt suurimman turvallisuusuhan.

Nato-maat 

Naton johtaja Jens Stoltenberg

Venäjän rooli ja suhteet EU:hun

Venäjällä ja Syyrialla on lämpimät suhteet, sillä he ovat olleet liittolaisia Neuvostoliiton ajoilta asti. Luonnollisesti Venäjä tukee Syyrian kriisissä Bashar al-Assadin hallitusta. Venäjä pelkää vallanvaihdon Syyriassa aiheuttavan suhteiden huononemisen niin Syyriaan kuin myös sen tärkeään kauppakumppaniin Iraniin. Syyria tuki Venäjää ainoana arabivaltiona Georgian sodassa, joten Venäjä kokee Syyrian hallituksen tukemisen myös vastavuoroisuutena. Maiden välillä on myös taloudellisia suhteita, sillä Syyria on Venäjän tärkein asekauppakumppani. Venäjä vastustaa ulkovaltojen puuttumista Syyrian tilanteeseen, ja vuonna 2012 Venäjä vastusti yhdessä Kiinan kanssa YK:n päätöslauselmaa väkivaltaisuuksien välittömästä lopettamisesta. Tämä tuomittiin kansainvälisesti. Venäjä tuli syksyllä 2015 sotilaallisesti mukaan Syyrian kriisiin. Venäjän ilmavoimat ovat pommittaneet Isisin kohteita, mutta myös muita kapinallisryhmiä, joista osa on USA:n kouluttamia sotilaita.


Venäjä ja EU ovat Syyriassa asettuneet tukemaan eri osapuolia. Yhdessä Ukrainan kriisin kanssa Syyrian sota on viilentänyt Venäjän ja EU:n välejä entisestään. Terroristijärjestöt ovat molempien yhteinen vihollinen, ja rauha Syyriassa molempien tavoite. On kuitenkin erimielisyyksiä siitä, miten tuo rauha tulisi saavuttaa.

EU:n tulevaisuuden haasteet?

Tällä hetkellä pakolaiskriisi ja kylmä sota Venäjän kanssa ovat Euroopan suurimpia haasteita. Pakolaisten kotouttaminen on vaikeaa ja hidasta uskonto- ja kulttuurieroista johtuen. Terroristijärjestöjen soluttautuminen Eurooppaan "pakolaisina" on myös suuri riski kuten kaikki terroriteot. Kriisit ajavat erilleen Euroopan valtioita, sillä kaikille kelpaavia päätöksiä on vaikea tehdä. Mediassa onkin spekuloitu, voiko EU kestää meneillään olevan kriisin yhtenäisenä. 

Terrorismin estäminen on yksi EU:n haasteista

Iso-Britanniassa järjestetään kesällä kansanäänestys EU-jäsenenä pysymisestä. Pääministeri David Cameron neuvotteli Iso-Britannialle uudet EU-jäsenehdot, joissa rajoitettiin mm. sosiaalietuuksien maksamista maahanmuuttajille. 

Neuvottelut Turkin EU-jäsenyydestä alkoivat jo vuonna 2005. Turkki haluaisi olla EU-jäsenenä silta Euroopan ja Lähi-idän välillä. Turkkia ei ole kuitenkaan hyväksytty unioniin mm. sen puutteellisen demokratian ja ihmisoikeuskysymysten vuoksi. Pakolaiskriisin myötä neuvottelut on taas avattu. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kertonut olevansa valmis edistämään Turkin EU-jäsenyyttä. Valtaosa pakolaisista tulee EU:maihin Turkin kautta, ja Turkin odotetaan auttavan jäsenmaita kriisin hoidossa. 

Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/kansannoususta_kemiallisiin_aseisiin__nain_syyria_ajautui_sotaan/6818191
http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/03/16-council-conclusions-eu-regional-strategy-for-syria-and-iraq-as-well-as-the-isil-daesh-threat/
http://rauhanpuolustajat.org/rauhanpuolesta/syyrian-sisaellissodan-lyhyt-kronologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissodan_aikajana
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90401/Saleh
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1441860655069zadeh_46_kansilla.pdf
http://yle.fi/uutiset/neuvotteludraama_on_ohi__todellinen_taistelu_britannian_eu-jasenyydesta_alkaa_nyt/8688788
http://yle.fi/uutiset/mihin_venaja_pyrkii_sotatoimillaan_syyriassa_katso_venajan_tukikohtien_sijainti/8343882
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1448515855499#

EU:n vaikutukset kansalaisiinsa

Mahdollisuuksia

Euroopan unioniin kuuluminen tuo kansalaisille monenlaisia vapauksia ja oikeuksia. Tärkeimpiä oikeuksia on liikkumisvapaus EU-valtioiden sisällä. Tämä näkyy myös esimerkiksi työpaikoilla; muista jäsenmaista tulevat hakijat ovat samalla viivalla työnhaussa ja palkkauksessa kuin oman maan kansalaiset. Lisäksi jäsenmaiden kansalaiset voivat hakea sosiaaliturvaa myös muualta kuin kotimaastaan, jos asuvat toisessa EU-maassa. Kaikilla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle eurovaaleissa tai kunnallisvaaleissa. EU:n diplomaattinen suojelu kuuluu kaikille EU-kansalaisille, vaikka senhetkisessä olinpaikassa ei olisikaan suomalaista edustustoa. Esimerkiksi sairastapauksessa apua saa muidenkin EU-maiden lähetystöistä, ja kriisin yllättäessä EU voi evakuoida kaikkien jäsenmaiden kansalaisia. Unionin jäsenellä on myös mahdollisuus valittaa unionin oikeusasiamiehelle EU:n toimielinten toiminnasta.

EU tukee opiskelijoita

Euroopan unionilla on Erasmus+ - ohjelma, joka pyrkii kehittämään urheilua ja nuorten asioita kuten koulutusta ja työllisyysmahdollisuuksia. Erasmus+-ohjelman avulla nuoret voivat lähteä helpommin opiskelemaan tai töihin ulkomaille, tai ohjelma voi mahdollistaa vapaa-ajan toimintaa myös omassa kotimaassa. 

Sairaanhoitokortti

Eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla todistetaan oikeus lääkäripalveluihin EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Kortti kannattaa omistaa, sillä sen avulla hoidosta täytyy maksaa vain saman verran kuin kyseisen maan kansalaiset, eli joissain tapauksissa hoito on jopa ilmaista. 

Miten EU on vaikuttanut omaan elämääni? 

Ennen joulua lukiomme oppilaat osallistuivat toimintapäivään, joka oli EU:n rahoittama. Koska Suomi on EU:n jäsenvaltio, olen voinut matkustaa vapaasti Ruotsiin ja Viroon. Muilla ulkomaanmatkoilla passi on toki tarkistettu, mutta heti kun matkakohde oli EU:n ulkopuolinen maa, passintarkastus oli tarkempi. Ulkomaanmatkat Euroopassa ovat olleet helppoja myös siksi, että useimmissa EU:maissa rahayksikkö on euro, eikä ole tarvinnut vaihtaa rahaa. Söin kerran perheen tiukassa taloustilanteessa ruokaa, joka oli peräisin EU:n ruoka-avustuspaketista. EU:sta on siis ollut hyötyä, mutta myös haittaa. Suomalaiselle maataloudelle EU on tehnyt hallaa, ja koska se on vanhempieni elinkeino, erilaiset EU:n päätökset (usein huonosti Suomen olosuhteisiin soveltuvat) ovat hankaloittaneet perheeni elämää. Maatalous on muuttunut monimutkaisemmaksi Suomen liityttyä unioniin, ja leivässä pysyminen on aina vain vaikeampaa.

Vaikuttaminen EU:ssa

Toteutuuko demokratia?

Harvemmat EU-kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa unionin asioihin. EU:n toimintarakenteet ovat monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä, mikä tekee unionin hallinnosta kansalaisille etäisen. Komission tekemät lakialoitteet ja niiden työstäminen tapahtuvat useimmiten suljettujen ovien takana. Etenkin Suomen kaltaisille pienille valtioille samanarvoisena muiden kanssa pysyminen on vaikeaa; jotkut päätökset tuntuvat suomalaisista täysin sopimattomilta Suomen olosuhteisiin. Suurten jäsenvaltioiden jyrätessä pienempien sanan, monet ajattelevat demokratiavajeen olevan unionin pahin ongelma. EU:ssa ei ole myöskään kunnolla kehitetty parlamentarismin periaatetta, vaan parlamentin valtaoikeudet ovat pienet. Demokratia on yksi EU:n pääperiaatteista, mutta silti näyttää siltä, että ainakin tavallisten jäsenmaiden kansalaisten on vaikea kokea demokratian toteutuvan oikein. Toisaalta, esimerkiksi Suomessa eurovaaleissa äänestysprosentti on selvästi pienempi kuin muissa vaaleissa, vain säälittävät 42 prosenttia vuonna 2014. Demokratian on vaikea toteutua, jos tavallisia kansalaisia ei edes kiinnosta EU:n asiat.

Uusi Suomi kirjoitti 20.1.2016 EU:n komission ehdotuksesta kumota Dublin-sopimus. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa siitä maasta, johon hän ensimmäisenä saapuu. Pakolaiskriisissä tämä ei ole toteutunut, sillä valtava määrä turvapaikanhakijoita on jatkanut matkaansa esimerkiksi Italiasta ja Kreikasta muihin turvallisiin valtioihin kuten Saksaan tai vaikkapa Suomeen asti. EU:n komissio haluaa nyt kumota sopimuksen kokonaan pitäen sitä epäreiluna ja vanhentuneena. Korvaava säädös tullaan tuomaan julki maaliskuussa.

EU-asioiden eteneminen Suomessa

EU:n aluepolitiikka

Yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista on edistää tasavertaisuutta eri alueiden välillä. Vaurailta alueilta siirretään voimavaroja köyhille taloudellisenj yhdentymisen edistämiseksi. Esimerkiksi Itä-Euroopan uudehkot EU:n jäsenvaltiot saavat merkittävästi tukia, sillä näiden valtion talous on pahasti jäljessä lännen taloudesta. EU noudattaa läheistayysperiaatetta eli subsidiariteettiperiaatetta, joka tarkoittaa asioiden hoitamista mahdollisimman alhaisella tasolla. Jäsenvaltioiden hallituksille tai esimerkiksi maakunnille kuuluviin asioihin EU ei puutu.

EU tukee valtioiden välisten elintasoerojen lisäksi myös näitä eroja kunkin valtion sisällä. Unionilla on erilaisia rakennerahastoja, jotka on varattu esimerkiksi hiilikaivostoiminnan tai koulutuksen tukemiselle. Koheesiorahastot taas pyrkivät edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiorahasto tukee maita, joiden BKT yhtä kansalaista kohden on alle 90% yhteisön keskiarvosta. Rahastolla tuetaan liikenteen ja ympäristöalan infrastruktuurihankkeita. Molemmat rahastot pyrkivät pääasiassa tuottamaan lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Suomessa EU-jäsenyyden aikana rakennerahastojen avulla on luotu yli 70000 uutta työpaikkaa ja saatu säilymään vielä enemmän. 

    

Päätöksenteko EU:ssa

Euroopan unionin päätöksentekoon osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Alla olevassa kuvassa on esitelty unionin päätoimielimet ja niiden tehtävät. Vaikka jäsenvaltioiden ministereistä koostuva Eurooppa-neuvosto onkin päätöselimistä tärkein, parlamentilla ja neuvostolla on tasavertainen asema lainsäädännössä. Komissio valmistelee ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Neuvosto ja parlamentti päättävät lopullisesti hyväksytäänkö  ehdotukset vai ei. EU:ssa on myös toimielimiä,
jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Erilaiset komiteat, kuten sosiaalikomitea, antavat lausuntoja heidän toimivaltoihinsa kuuluviin asioihin.






















Komissio arvioi uusien lakien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ennen lakialoitteen tekemistä sekä kuulee asiantuntijoita. Aloite menee neuvostoon ja parlamenttiin, jossa sitä käsitellään ja siihen ehdotetaan tarvittaessa muutoksia. Jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen, asia tulee uudelleenkäsittelyyn myöhemmin. Toisessa käsittelyssä
parlamentti voi halutessaan estää lakialoitteen etenemisen. Sovittelukomitea voi yrittää auttaa päätöksenteosta, jos siinä ei päästä yhteisymmärrykseen. Lopullisessa käsittelyssä joko neuvosto tai parlamentti voi estää lakialoituksen toteutumisen.

Syksyllä 2015 EU:ssa pohdittiin meneillään olevaa pakolaiskriisiä. Syyskuussa komissiosta tehtiin monia ehdotuksia tilanteen helpottamiseksi, joista yksi oli, että 120 000 Unkarissa, Kreikassa ja Italiassa olevaa pakolaista siirrettäisiin muihin jäsenvaltioihin. Parlamentti puolsi ehdotusta, ja pyrki nopeuttamaan päätöksentekoa kyseisen päätöksen osalta. Parin viikon kuluttua EU-maiden ministerit kokoontuivat kokoukseen, jossa pakolaisten siirto lopulta hyväksyttiin. Tavallisesti päätösten teko kestää paljon pidempään, mutta pakolaiskriisi vaati EU:lta nopeaa toimintaa.

Lähteet:
http://europa.eu/eu-law/decision-making/procedures/index_fi.htm 
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267560#.VpASg_mLTIU 
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37766&contentlan=1&culture=fi-FI#.VpASn_mLTIU

Erot Euroopan sisällä & Eurooppalaiset monarkiat

Eroja Itä-, Länsi-, Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä sekä valtioiden sisällä

Eurooppa on etnisesti hajanainen maanosa, jonka sisällä muun muassa puhutaan kymmeniä kieliä sekä harjoitetaan lukuisia uskontoja ja kulttuureita. Valtio- ja hallintomuodot sekä hyvinvointijärjestelmät vaihtelevat paljon. 

Etelä- ja Keski-Euroopassa puhutaan romaanisia kieliä, joita ovat muun muassa espanja, italia, ranska ja portugali. Keski- ja Pohjois-Euroopassa puhutaan germaanisia kieliä, kuten englantia, saksaa ja ruotsia. Itä-Euroopassa kielet ovat slaavilaisia. Unkarissa, Virossa ja Suomessa kuulee suomalais-ugrilaisia kieliä. Lisäksi Euroopassa puhutaan paljon näihin ryhmiin kuulumattomia kieliä kuten kreikkaa ja kelttiläisiä kieliä. Useissa maissa puhutaan monia eri kieliä, esimerkiksi Suomessa suomea, ruotsia ja saamea, ja Belgiassa ranskaa ja flaamia. Kansainvälistyminen tuo Eurooppaan alkuperäisten kielten rinnalle valtavasti uusia kieliä.  

Kristinusko on suurin uskontokunta Euroopassa. Kristillinen kirkko jakautui 1054 idän ja lännen kirkkoihin, mikä erotti Länsi- ja Itä-Eurooppaa toisistaan. Keskiajan lopulla alkanut reformaatio repi katolista kirkkoa protestantteihin ja katolilaisiin. Nykyisin Länsi-Euroopassa on paljon katolilaisia, Itä-Euroopassa ortodokseja, pohjoispuolella Eurooppaa protestantteja kuten luterilaisia ja anglikaaneja. Nämä kristinuskon suuntaukset ovat kuitenkin levinneet ympäri Eurooppaa. Kristinuskon lisäksi Euroopasta löytyy monia muita uskontoja, suurimpana islam, johon kuuluvia on Euroopassa noin 30 miljoonaa. 

Euroopan valtiot voidaan valtiomuotojen perusteella jakaa pääsääntöisesti tasavaltoihin ja kuningaskuntiin. Valiot jakautuvat lisäksi liittovaltioihin ja yhtenäisvaltioihin. Hallintomuodoista demokratia on eurooppalaisten yhteinen ihanne ja siihen sekä yksilön oikeuksiin luotetaan. Kansanvalta toteutuu kuitenkin Euroopan valtioissa eri tavoin. Suomalaisilla on mahdollisuus esimerkiksi osallistua kansalaisaloitteisiin, olla yhteydessä poliitikkoihin ja tietenkin äänestää. Näin on suurimmassa osassa eurooppalaisia valtioita, mutta silti esimerkiksi Unkarissa huolestutti demokratian heikkeneminen vuonna 2012, kun maan presidentti pyrki muun muassa vaikeuttamaan äänestämistä oman etunsa mukaisesti. 

Valtaosa Euroopan valtioista on hyvinvointivaltioita. Tämän toteuttamisessa on eroavaisuuksia. Pohjoismaisessa eli sosiaalidemokraattisessa mallissa päävastuu ihmisten hyvinvoinnista on valtiolla. Keski-Euroopassa päävastuu on perheellä ja hyvinvointivaltio rakentuukin ydinperheiden varaan. Anglosaksinen eli liberaali hyvinvointivaltiomalli jättää hyvinvointivastuun yksilölle, ja hyvinvointipalveluja saadaan pääasiassa yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä, järjestöiltä ja työpaikoilta. LÄHDE

Euroopan monarkiat

Euroopassa kuningasperhe löytyy mm. Iso-Britanniasta, Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Belgiasta, Hollannista, Luxemburgista, Liechtensteinistä, Monacosta ja Espanjasta. Nykyisin kuninkaalla tai kuningattarella ei kuitenkaan ole enää samanlaista valtaa kuin alunperin, vaan näistä valtioista on tullut perustuslaillisia monarkioita. Tämä tarkoittaa, että kuningasperheen tehtävä on lähinnä edustaminen ja niillä on vain muodollista valtaa. 

Ruotsin kruununprinsessa Victoria, prinssi Daniel ja prinsessa Estelle. Ruotsin kuningas ja kuningatar ovat vielä Victorian vanhemmat Kaarle XVI Kustaa ja Silvia.

Hollannin kuningas Willem-Alexander ja hänen äitinsä kuningatar (1980-2013) Beatrix

Espanjan kuningasperhe ja Iso-Britannian kuningatar Elisabet II

Belgian kuningas Philippe, kuningatar Mathilde, kruununprinsessa Elisabeth ja parin muut lapset


Liechtensteinin ruhtinas Hans Adam II ja ruhtinatar Marie

Luxemburgin suurherttua Henri ja suurherttuatar Maria Teresa


Monacon ruhtinas Albert II ja ruhtinatar Charlene sekä Jacques ja Gabriella


Norjan kuningas Harald V, kuningatar Sonja, kruununprinssi Haakon ja prinsessa Mette-Marit

Tanskan kuningatar Margareeta II ja kuningas Henrik

Eurooppakysymyksiä

Suomen liittyminen Euroopan unioniin, euroon ja Shengen-alueeseen

Kylmän sodan loputtua ja Neuvostoliiton hajottua 90-luvun alussa alkoi Suomessa keskustelu Euroopan yhteisön jäseneksi liittymisestä. Ruotsin esimerkki vauhditti Suomea, ja niin maaliskuussa 1992 myös Suomi jätti jäsenyyshakemuksen. Sitä ennen Suomi oli kuulunut jo EFTA:n ja ETY:n jäseniin. Jäsenyysneuvottelut aloitettiin Ruotsin ja Itävallan ohella 1993. Neuvotteluissa painottuivat erityisesti maataloussektorin kysymykset, sillä Suomen maatalouden yhteensovittaminen Euroopan eteläisempien maiden maatalouspolitiikkaan oli haastavaa. Lokakuussa 1994, äänestysprosentilla 74, Suomen jäsenyys sai 56,9 prosenttisen kannatuksen. Eduskunta teki lopullisen päätökseen Euroopan unioniksi muutetun yhteisön jäseneksi liittymisestä 18. marraskuuta 1994.

EU:n jäseneksi liittyessään Suomi liittyi myös Euroopan raha- ja talousliiton (EMU) toiseen vaiheeseen, jonka tavoite oli yhteiseen rahaan siirtyminen EU-maissa. Tammikuussa 1999 siirryttiin kolmanteen vaiheeseen, joka tarkoitti, että euroa pystyi käyttämään tilirahana. Vuonna 2002 Suomeen tuli käyttöön eurosetelit ja     -kolikot korvaamaan kansallisen rahan, markan. 

Shengen-alueen liittymissopimuksen Suomi allekirjoitti vuoden 1996 lopulla, ja sen säännökisä alettiin soveltaa vuonna 2001. Shengen-sopimus toi liikkumavapauden maasta toiseen ilman rajatarkastuksia, tietenkin vain Shengen-maiden sisällä. 

Identiteetti

Identiteetti on yksilön käsitys ominaislaadustaan ja samankaltaisuudestaa, eli siitä, mihin tuntee kuuluvansa ja kuka olevansa. Identiteetti voi olla yksilöllinen, mutta myös yhteisöllinen. Yhteisöllisellä identiteetillä tarkoitetaan asioita, jotka erottavat yhteisön, esimerkiksi tietyn kansan, muista. Kansallisen identiteetin lisäksi voi olla identiteetti suurempiinkin ryhmiin kuulumisesta. Eurooppalainen identiteetti tai maailmankansalaisuus ovat esimerkkejä näistä. 

Identiteetin rakentuminen alkaa jo pienenä lapsena. Silloin vanhempien toiminnalla on suuri vaikutus lapseen. Uskonto, vanhempien ja muun lähipiirin arvot, elämäntapa ja esimerkiksi ammatti vaikuttavat lapsenkin arvoihin ja muokkaavat identiteettiä. Nuoruusiässä identiteetistä tulee usein enemmän oma, eikä vain omaksuttu, kun nuori saattaa alkaa kyseenalaistaa joitakin opittuja arvoja ja muodostaa uusia. Matkustelu, opiskelu ja vaikkapa sosiaalisesta mediasta löytyvät yhteisöt vaikuttavat nykyihmisten identiteetin rakentumiseen. 

Pakolaisia Unkarissa kävelemässä kohti Itävallan rajaa syyskuussa 2015

Pakolaisvirta

Pakolaisten virtaus on vaikuttanut EU:n toimintaan. Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevat ihmismassat venyttävät vastaanottavien maiden sietokyvyn äärimmilleen. Rajoja on vaikea valvoa ja ihmissalakuljetusta tapahtuu koko ajan. Euroopassa on paljon työttömyyttä ja muutenkin talousvaikeukissa olevat valtiot kärsivät pakolaisvirran tuomasta lisärasituksesta. EU-maiden päämiehet ovat järjestäneet Brysselissä hätäkokouksia mm. pakolaistaakan jakamisesta Euroopassa, mikä on aiheuttanut lievää leireihin jakautumista maiden välillä. 

Monia huolettaa kotimaansa tulevaisuus, ja muukalaisvihamielisyys ja maahanmuuton vastustaminen ovat lisääntyneet ympäri Eurooppaa. Toisaalta kansa on Suomessakin jakautunut voimakkaasti äärilaitoihin, maahanmuuton täyteen vastustamiseen tai kannattamiseen. Mielenosoituksia puolesta ja vastaan järjestetään jatkuvasti, esimerkiksi tällä viikolla Tampereella järjestettiin Rajat kiinni-mielenosoitus, ja sen vastamielenosoitus, ja ryhmien välillä tunteet kuumenivat niin, että poliisillakin oli tekemistä. 

Saksa on alusta asti ottanut pakolaisia vastaan runsaasti, jopa 40% kaikista Eurooppaan tulevista pakolaisista. Shengen-sopimuksen mukaan pakolaisen tulisi jäädä ensimmäiseen turvalliseen maahan johon saapuu, mutta tämä ei ole toteutunut nyt meneillään olevassa pakolaiskriisissä. Unkarin läpi kulkee valtavasti pakolaisia Länsi-Eurooppaa kohti, ja tilanne maan rajoilla on ollut täysin hallitsematon. Rajalle on rakennettu mm. aita, juna-asema oli kriisin vuoksi suljettuna, ja pakolaisia kuljetettiin junilla pakolaisleirille. Unkari onkin vihainen Saksalle pakolaispolitiikasta, sillä Saksan ilmoitus ottaa pakolaiset ystävällisesti vastaan voimisti pakolaisten liikehdintää rajusti. 

Eurooppalaisuuden symbolit 

Eurooppalaisia symboleita ovat mm. Euroopan sinikeltainen tähtilippu. Kaksitoista tähteä ympyrssä symboloivat eurooppalaisuuden ihanteita; yhtenäisyyttä, yhteisvastuuta ja sopusointua.

Euroopan unionilla on oma hymninsä tunnussävelmänä.

 

Eurooppa-päivä

Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Tuona päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti ensimmäistä kertaa ehdotuksen yhtenäisestä Euroopasta.

EU:n tunnuslause 

Euroopan unionin tunnuslause on "In varietate concordia" eli "Moninaisuudessaan yhtenäinen". Se kertoo eurooppalaisten yhteistyöstä rauhan ja hyvinvoinnin puolesta sekä kulttuurien, perinteiden ja kielten elämää rikastuttavasta kirjosta. 

Euro

Suuressa osassa Euroopan maita on käytössä sama rahayksikkö, euro. 

Lisäksi eurooppalaisen tunnistaa mm. Euroopan unionin passista, ajokortista ja rekisterikilvistä.

Euroopan unionin arvoperusta

Euroopan unionin arvoperustaan kuuluvat kuuluvat virallisesti ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Jäsenvaltioille on ominaista näiden lisäksi myös moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Arvojen kunnioittaminen on edellytyksenä uusia valtioita unioniin liittäessä. Arvoja täytyy kunnioittaa myös jäsenvaltioissa, sillä jos näin ei ole, valtion oikeudet voidaan pidättää unionissa. 

Lähteitä (loput linkkeinä tekstissä):  http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1#.Vj8OG5fzbXo
http://europa.eu/about-eu/basic-information/symbols/index_fi.htm
http://europa.eu/scadplus/european_convention/objectives_fi.htm 

Euroopan yhteisön synty

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa syntyi ajatus maiden yhteistyöstä uuden suursodan välttämiseksi. Toinen maailmansota kuitenkin puhkesi, mutta Natsi-Saksan kukistumisen jälkeen Länsi-Euroopan maat ryhtyivät toden teolla kehittelemään yhteisöä. Rauhan edistämiseksi Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg allekirjoittivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY/ECSC) perustamissopimuksen vuonna 1952. Ideana oli, että pitkään Saksan ja Ranskan välejä hiertäneen Saarin alueen hiilivarannot ja terästeollisuus olisivat molempien maiden käytössä. Muutama vuotta myöhemmin, maaliskuussa 1957, jäsenmaat ryhtyivät laajempaan yhteistyöhön, ja yhteismarkkinat eli Euroopan talousyhteisö (ETY/EEC) ja atomienergiayhteisö (Euratom) perustettiin Roomassa. 

Talousyhteisöön kuuluminen poisti jäsenmaiden väliset tullimaksut sekä yhtenäisti näiden politiikkaa ja markkinoita. Atomienergian käyttö pyrittiin rauhanomaistamaan ja sen tutkimusta kehittämään. Lisäksi Rooman sopimuksissa sovittiin sisämarkkinoiden vapauksista; ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat saivat luvan liikkua vapaasti jäsenmaiden sisällä. 

Vuonna 1967 aeimmin mainitut yhteisöt sulautettiin EY:ksi eli Euroopan yhteisöksi. Kaikki yhteisöt olivat nyt yhteisen neuvoston ja komission alla. Sittemmin yhteisöön liittyi lisää maita, ja perustettiin Euroopan unioni vuonna 1992. 

Eurooppalaisilla mailla on paljon yhteistä, mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Kaukaa historiasta, muinaisesta Kreikasta lähtöisin oleva demokratia on pohja, jonka päälle Euroopan valtiot rakentuvat. Muita yleisesti hyväksyttäviä arvoja ovat mm. vapaus ja oikeudenmukaisuus. Euroopassa puhutaan kymmeniä kieliä, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisia, vaikka yhteisiäkin piirteitä löytyy. Koska Eurooppa on etenkin pituussuunnassa laaja alue, ilmastoerot ovat suuria. Tämä tuo haastetta EU:n politiikalle esimerkiksi maatalouden saralla. Myös kulttuurierot ovat suuria Euroopan sisällä. Vaikka eurooppalaiset valtiot ovatkin yhteistyössä, niiden ei välttämättä tarvitse olla täysin yhtenäisiä, mikä onkin miltei mahdottomuus. Kulttuurin monimuotoisuus on rikkaus, josta kannattaa pitää jatkossakin kiinni. Siksi eurooppalaisia yhdistääkin lähinnä talous ja poltiikka. 


Euroopan yhteistyön kehittyminen EU:ksi: 

LÄHTEET
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92659#.VinepPnhDIV
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/?contentid=101364&contentlan=1&culture=fi-FI#.Vind_vnhDIU 
Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:EC-EU-enlargement_animation.gif 
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/yh/yh4/05_eurooppalaisuus/5.1_arvoja_etsimassa?C:D=1819608&m:selres=1819608
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/yh/yh4/05_eurooppalaisuus/5.4_alueiden_eurooppa
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/986/viela_euroopan_tulevaisuudesta/ 
Toinen kuva: http://www.slideshare.net/UM_Eurooppatiedotus/euroopan-unionin-historia-2012