Erot Euroopan sisällä & Eurooppalaiset monarkiat

Eroja Itä-, Länsi-, Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä sekä valtioiden sisällä

Eurooppa on etnisesti hajanainen maanosa, jonka sisällä muun muassa puhutaan kymmeniä kieliä sekä harjoitetaan lukuisia uskontoja ja kulttuureita. Valtio- ja hallintomuodot sekä hyvinvointijärjestelmät vaihtelevat paljon. 

Etelä- ja Keski-Euroopassa puhutaan romaanisia kieliä, joita ovat muun muassa espanja, italia, ranska ja portugali. Keski- ja Pohjois-Euroopassa puhutaan germaanisia kieliä, kuten englantia, saksaa ja ruotsia. Itä-Euroopassa kielet ovat slaavilaisia. Unkarissa, Virossa ja Suomessa kuulee suomalais-ugrilaisia kieliä. Lisäksi Euroopassa puhutaan paljon näihin ryhmiin kuulumattomia kieliä kuten kreikkaa ja kelttiläisiä kieliä. Useissa maissa puhutaan monia eri kieliä, esimerkiksi Suomessa suomea, ruotsia ja saamea, ja Belgiassa ranskaa ja flaamia. Kansainvälistyminen tuo Eurooppaan alkuperäisten kielten rinnalle valtavasti uusia kieliä.  

Kristinusko on suurin uskontokunta Euroopassa. Kristillinen kirkko jakautui 1054 idän ja lännen kirkkoihin, mikä erotti Länsi- ja Itä-Eurooppaa toisistaan. Keskiajan lopulla alkanut reformaatio repi katolista kirkkoa protestantteihin ja katolilaisiin. Nykyisin Länsi-Euroopassa on paljon katolilaisia, Itä-Euroopassa ortodokseja, pohjoispuolella Eurooppaa protestantteja kuten luterilaisia ja anglikaaneja. Nämä kristinuskon suuntaukset ovat kuitenkin levinneet ympäri Eurooppaa. Kristinuskon lisäksi Euroopasta löytyy monia muita uskontoja, suurimpana islam, johon kuuluvia on Euroopassa noin 30 miljoonaa. 

Euroopan valtiot voidaan valtiomuotojen perusteella jakaa pääsääntöisesti tasavaltoihin ja kuningaskuntiin. Valiot jakautuvat lisäksi liittovaltioihin ja yhtenäisvaltioihin. Hallintomuodoista demokratia on eurooppalaisten yhteinen ihanne ja siihen sekä yksilön oikeuksiin luotetaan. Kansanvalta toteutuu kuitenkin Euroopan valtioissa eri tavoin. Suomalaisilla on mahdollisuus esimerkiksi osallistua kansalaisaloitteisiin, olla yhteydessä poliitikkoihin ja tietenkin äänestää. Näin on suurimmassa osassa eurooppalaisia valtioita, mutta silti esimerkiksi Unkarissa huolestutti demokratian heikkeneminen vuonna 2012, kun maan presidentti pyrki muun muassa vaikeuttamaan äänestämistä oman etunsa mukaisesti. 

Valtaosa Euroopan valtioista on hyvinvointivaltioita. Tämän toteuttamisessa on eroavaisuuksia. Pohjoismaisessa eli sosiaalidemokraattisessa mallissa päävastuu ihmisten hyvinvoinnista on valtiolla. Keski-Euroopassa päävastuu on perheellä ja hyvinvointivaltio rakentuukin ydinperheiden varaan. Anglosaksinen eli liberaali hyvinvointivaltiomalli jättää hyvinvointivastuun yksilölle, ja hyvinvointipalveluja saadaan pääasiassa yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä, järjestöiltä ja työpaikoilta. LÄHDE

Euroopan monarkiat

Euroopassa kuningasperhe löytyy mm. Iso-Britanniasta, Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Belgiasta, Hollannista, Luxemburgista, Liechtensteinistä, Monacosta ja Espanjasta. Nykyisin kuninkaalla tai kuningattarella ei kuitenkaan ole enää samanlaista valtaa kuin alunperin, vaan näistä valtioista on tullut perustuslaillisia monarkioita. Tämä tarkoittaa, että kuningasperheen tehtävä on lähinnä edustaminen ja niillä on vain muodollista valtaa. 

Ruotsin kruununprinsessa Victoria, prinssi Daniel ja prinsessa Estelle. Ruotsin kuningas ja kuningatar ovat vielä Victorian vanhemmat Kaarle XVI Kustaa ja Silvia.

Hollannin kuningas Willem-Alexander ja hänen äitinsä kuningatar (1980-2013) Beatrix

Espanjan kuningasperhe ja Iso-Britannian kuningatar Elisabet II

Belgian kuningas Philippe, kuningatar Mathilde, kruununprinsessa Elisabeth ja parin muut lapset


Liechtensteinin ruhtinas Hans Adam II ja ruhtinatar Marie

Luxemburgin suurherttua Henri ja suurherttuatar Maria Teresa


Monacon ruhtinas Albert II ja ruhtinatar Charlene sekä Jacques ja Gabriella


Norjan kuningas Harald V, kuningatar Sonja, kruununprinssi Haakon ja prinsessa Mette-Marit

Tanskan kuningatar Margareeta II ja kuningas Henrik

Eurooppakysymyksiä

Suomen liittyminen Euroopan unioniin, euroon ja Shengen-alueeseen

Kylmän sodan loputtua ja Neuvostoliiton hajottua 90-luvun alussa alkoi Suomessa keskustelu Euroopan yhteisön jäseneksi liittymisestä. Ruotsin esimerkki vauhditti Suomea, ja niin maaliskuussa 1992 myös Suomi jätti jäsenyyshakemuksen. Sitä ennen Suomi oli kuulunut jo EFTA:n ja ETY:n jäseniin. Jäsenyysneuvottelut aloitettiin Ruotsin ja Itävallan ohella 1993. Neuvotteluissa painottuivat erityisesti maataloussektorin kysymykset, sillä Suomen maatalouden yhteensovittaminen Euroopan eteläisempien maiden maatalouspolitiikkaan oli haastavaa. Lokakuussa 1994, äänestysprosentilla 74, Suomen jäsenyys sai 56,9 prosenttisen kannatuksen. Eduskunta teki lopullisen päätökseen Euroopan unioniksi muutetun yhteisön jäseneksi liittymisestä 18. marraskuuta 1994.

EU:n jäseneksi liittyessään Suomi liittyi myös Euroopan raha- ja talousliiton (EMU) toiseen vaiheeseen, jonka tavoite oli yhteiseen rahaan siirtyminen EU-maissa. Tammikuussa 1999 siirryttiin kolmanteen vaiheeseen, joka tarkoitti, että euroa pystyi käyttämään tilirahana. Vuonna 2002 Suomeen tuli käyttöön eurosetelit ja     -kolikot korvaamaan kansallisen rahan, markan. 

Shengen-alueen liittymissopimuksen Suomi allekirjoitti vuoden 1996 lopulla, ja sen säännökisä alettiin soveltaa vuonna 2001. Shengen-sopimus toi liikkumavapauden maasta toiseen ilman rajatarkastuksia, tietenkin vain Shengen-maiden sisällä. 

Identiteetti

Identiteetti on yksilön käsitys ominaislaadustaan ja samankaltaisuudestaa, eli siitä, mihin tuntee kuuluvansa ja kuka olevansa. Identiteetti voi olla yksilöllinen, mutta myös yhteisöllinen. Yhteisöllisellä identiteetillä tarkoitetaan asioita, jotka erottavat yhteisön, esimerkiksi tietyn kansan, muista. Kansallisen identiteetin lisäksi voi olla identiteetti suurempiinkin ryhmiin kuulumisesta. Eurooppalainen identiteetti tai maailmankansalaisuus ovat esimerkkejä näistä. 

Identiteetin rakentuminen alkaa jo pienenä lapsena. Silloin vanhempien toiminnalla on suuri vaikutus lapseen. Uskonto, vanhempien ja muun lähipiirin arvot, elämäntapa ja esimerkiksi ammatti vaikuttavat lapsenkin arvoihin ja muokkaavat identiteettiä. Nuoruusiässä identiteetistä tulee usein enemmän oma, eikä vain omaksuttu, kun nuori saattaa alkaa kyseenalaistaa joitakin opittuja arvoja ja muodostaa uusia. Matkustelu, opiskelu ja vaikkapa sosiaalisesta mediasta löytyvät yhteisöt vaikuttavat nykyihmisten identiteetin rakentumiseen. 

Pakolaisia Unkarissa kävelemässä kohti Itävallan rajaa syyskuussa 2015

Pakolaisvirta

Pakolaisten virtaus on vaikuttanut EU:n toimintaan. Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevat ihmismassat venyttävät vastaanottavien maiden sietokyvyn äärimmilleen. Rajoja on vaikea valvoa ja ihmissalakuljetusta tapahtuu koko ajan. Euroopassa on paljon työttömyyttä ja muutenkin talousvaikeukissa olevat valtiot kärsivät pakolaisvirran tuomasta lisärasituksesta. EU-maiden päämiehet ovat järjestäneet Brysselissä hätäkokouksia mm. pakolaistaakan jakamisesta Euroopassa, mikä on aiheuttanut lievää leireihin jakautumista maiden välillä. 

Monia huolettaa kotimaansa tulevaisuus, ja muukalaisvihamielisyys ja maahanmuuton vastustaminen ovat lisääntyneet ympäri Eurooppaa. Toisaalta kansa on Suomessakin jakautunut voimakkaasti äärilaitoihin, maahanmuuton täyteen vastustamiseen tai kannattamiseen. Mielenosoituksia puolesta ja vastaan järjestetään jatkuvasti, esimerkiksi tällä viikolla Tampereella järjestettiin Rajat kiinni-mielenosoitus, ja sen vastamielenosoitus, ja ryhmien välillä tunteet kuumenivat niin, että poliisillakin oli tekemistä. 

Saksa on alusta asti ottanut pakolaisia vastaan runsaasti, jopa 40% kaikista Eurooppaan tulevista pakolaisista. Shengen-sopimuksen mukaan pakolaisen tulisi jäädä ensimmäiseen turvalliseen maahan johon saapuu, mutta tämä ei ole toteutunut nyt meneillään olevassa pakolaiskriisissä. Unkarin läpi kulkee valtavasti pakolaisia Länsi-Eurooppaa kohti, ja tilanne maan rajoilla on ollut täysin hallitsematon. Rajalle on rakennettu mm. aita, juna-asema oli kriisin vuoksi suljettuna, ja pakolaisia kuljetettiin junilla pakolaisleirille. Unkari onkin vihainen Saksalle pakolaispolitiikasta, sillä Saksan ilmoitus ottaa pakolaiset ystävällisesti vastaan voimisti pakolaisten liikehdintää rajusti. 

Eurooppalaisuuden symbolit 

Eurooppalaisia symboleita ovat mm. Euroopan sinikeltainen tähtilippu. Kaksitoista tähteä ympyrssä symboloivat eurooppalaisuuden ihanteita; yhtenäisyyttä, yhteisvastuuta ja sopusointua.

Euroopan unionilla on oma hymninsä tunnussävelmänä.

 

Eurooppa-päivä

Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Tuona päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti ensimmäistä kertaa ehdotuksen yhtenäisestä Euroopasta.

EU:n tunnuslause 

Euroopan unionin tunnuslause on "In varietate concordia" eli "Moninaisuudessaan yhtenäinen". Se kertoo eurooppalaisten yhteistyöstä rauhan ja hyvinvoinnin puolesta sekä kulttuurien, perinteiden ja kielten elämää rikastuttavasta kirjosta. 

Euro

Suuressa osassa Euroopan maita on käytössä sama rahayksikkö, euro. 

Lisäksi eurooppalaisen tunnistaa mm. Euroopan unionin passista, ajokortista ja rekisterikilvistä.

Euroopan unionin arvoperusta

Euroopan unionin arvoperustaan kuuluvat kuuluvat virallisesti ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Jäsenvaltioille on ominaista näiden lisäksi myös moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Arvojen kunnioittaminen on edellytyksenä uusia valtioita unioniin liittäessä. Arvoja täytyy kunnioittaa myös jäsenvaltioissa, sillä jos näin ei ole, valtion oikeudet voidaan pidättää unionissa. 

Lähteitä (loput linkkeinä tekstissä):  http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1#.Vj8OG5fzbXo
http://europa.eu/about-eu/basic-information/symbols/index_fi.htm
http://europa.eu/scadplus/european_convention/objectives_fi.htm