Eurooppakysymyksiä

Suomen liittyminen Euroopan unioniin, euroon ja Shengen-alueeseen

Kylmän sodan loputtua ja Neuvostoliiton hajottua 90-luvun alussa alkoi Suomessa keskustelu Euroopan yhteisön jäseneksi liittymisestä. Ruotsin esimerkki vauhditti Suomea, ja niin maaliskuussa 1992 myös Suomi jätti jäsenyyshakemuksen. Sitä ennen Suomi oli kuulunut jo EFTA:n ja ETY:n jäseniin. Jäsenyysneuvottelut aloitettiin Ruotsin ja Itävallan ohella 1993. Neuvotteluissa painottuivat erityisesti maataloussektorin kysymykset, sillä Suomen maatalouden yhteensovittaminen Euroopan eteläisempien maiden maatalouspolitiikkaan oli haastavaa. Lokakuussa 1994, äänestysprosentilla 74, Suomen jäsenyys sai 56,9 prosenttisen kannatuksen. Eduskunta teki lopullisen päätökseen Euroopan unioniksi muutetun yhteisön jäseneksi liittymisestä 18. marraskuuta 1994.

EU:n jäseneksi liittyessään Suomi liittyi myös Euroopan raha- ja talousliiton (EMU) toiseen vaiheeseen, jonka tavoite oli yhteiseen rahaan siirtyminen EU-maissa. Tammikuussa 1999 siirryttiin kolmanteen vaiheeseen, joka tarkoitti, että euroa pystyi käyttämään tilirahana. Vuonna 2002 Suomeen tuli käyttöön eurosetelit ja     -kolikot korvaamaan kansallisen rahan, markan. 

Shengen-alueen liittymissopimuksen Suomi allekirjoitti vuoden 1996 lopulla, ja sen säännökisä alettiin soveltaa vuonna 2001. Shengen-sopimus toi liikkumavapauden maasta toiseen ilman rajatarkastuksia, tietenkin vain Shengen-maiden sisällä. 

Identiteetti

Identiteetti on yksilön käsitys ominaislaadustaan ja samankaltaisuudestaa, eli siitä, mihin tuntee kuuluvansa ja kuka olevansa. Identiteetti voi olla yksilöllinen, mutta myös yhteisöllinen. Yhteisöllisellä identiteetillä tarkoitetaan asioita, jotka erottavat yhteisön, esimerkiksi tietyn kansan, muista. Kansallisen identiteetin lisäksi voi olla identiteetti suurempiinkin ryhmiin kuulumisesta. Eurooppalainen identiteetti tai maailmankansalaisuus ovat esimerkkejä näistä. 

Identiteetin rakentuminen alkaa jo pienenä lapsena. Silloin vanhempien toiminnalla on suuri vaikutus lapseen. Uskonto, vanhempien ja muun lähipiirin arvot, elämäntapa ja esimerkiksi ammatti vaikuttavat lapsenkin arvoihin ja muokkaavat identiteettiä. Nuoruusiässä identiteetistä tulee usein enemmän oma, eikä vain omaksuttu, kun nuori saattaa alkaa kyseenalaistaa joitakin opittuja arvoja ja muodostaa uusia. Matkustelu, opiskelu ja vaikkapa sosiaalisesta mediasta löytyvät yhteisöt vaikuttavat nykyihmisten identiteetin rakentumiseen. 

Pakolaisia Unkarissa kävelemässä kohti Itävallan rajaa syyskuussa 2015

Pakolaisvirta

Pakolaisten virtaus on vaikuttanut EU:n toimintaan. Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevat ihmismassat venyttävät vastaanottavien maiden sietokyvyn äärimmilleen. Rajoja on vaikea valvoa ja ihmissalakuljetusta tapahtuu koko ajan. Euroopassa on paljon työttömyyttä ja muutenkin talousvaikeukissa olevat valtiot kärsivät pakolaisvirran tuomasta lisärasituksesta. EU-maiden päämiehet ovat järjestäneet Brysselissä hätäkokouksia mm. pakolaistaakan jakamisesta Euroopassa, mikä on aiheuttanut lievää leireihin jakautumista maiden välillä. 

Monia huolettaa kotimaansa tulevaisuus, ja muukalaisvihamielisyys ja maahanmuuton vastustaminen ovat lisääntyneet ympäri Eurooppaa. Toisaalta kansa on Suomessakin jakautunut voimakkaasti äärilaitoihin, maahanmuuton täyteen vastustamiseen tai kannattamiseen. Mielenosoituksia puolesta ja vastaan järjestetään jatkuvasti, esimerkiksi tällä viikolla Tampereella järjestettiin Rajat kiinni-mielenosoitus, ja sen vastamielenosoitus, ja ryhmien välillä tunteet kuumenivat niin, että poliisillakin oli tekemistä. 

Saksa on alusta asti ottanut pakolaisia vastaan runsaasti, jopa 40% kaikista Eurooppaan tulevista pakolaisista. Shengen-sopimuksen mukaan pakolaisen tulisi jäädä ensimmäiseen turvalliseen maahan johon saapuu, mutta tämä ei ole toteutunut nyt meneillään olevassa pakolaiskriisissä. Unkarin läpi kulkee valtavasti pakolaisia Länsi-Eurooppaa kohti, ja tilanne maan rajoilla on ollut täysin hallitsematon. Rajalle on rakennettu mm. aita, juna-asema oli kriisin vuoksi suljettuna, ja pakolaisia kuljetettiin junilla pakolaisleirille. Unkari onkin vihainen Saksalle pakolaispolitiikasta, sillä Saksan ilmoitus ottaa pakolaiset ystävällisesti vastaan voimisti pakolaisten liikehdintää rajusti. 

Eurooppalaisuuden symbolit 

Eurooppalaisia symboleita ovat mm. Euroopan sinikeltainen tähtilippu. Kaksitoista tähteä ympyrssä symboloivat eurooppalaisuuden ihanteita; yhtenäisyyttä, yhteisvastuuta ja sopusointua.

Euroopan unionilla on oma hymninsä tunnussävelmänä.

 

Eurooppa-päivä

Eurooppa-päivää vietetään 9.5. Tuona päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti ensimmäistä kertaa ehdotuksen yhtenäisestä Euroopasta.

EU:n tunnuslause 

Euroopan unionin tunnuslause on "In varietate concordia" eli "Moninaisuudessaan yhtenäinen". Se kertoo eurooppalaisten yhteistyöstä rauhan ja hyvinvoinnin puolesta sekä kulttuurien, perinteiden ja kielten elämää rikastuttavasta kirjosta. 

Euro

Suuressa osassa Euroopan maita on käytössä sama rahayksikkö, euro. 

Lisäksi eurooppalaisen tunnistaa mm. Euroopan unionin passista, ajokortista ja rekisterikilvistä.

Euroopan unionin arvoperusta

Euroopan unionin arvoperustaan kuuluvat kuuluvat virallisesti ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Jäsenvaltioille on ominaista näiden lisäksi myös moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Arvojen kunnioittaminen on edellytyksenä uusia valtioita unioniin liittäessä. Arvoja täytyy kunnioittaa myös jäsenvaltioissa, sillä jos näin ei ole, valtion oikeudet voidaan pidättää unionissa. 

Lähteitä (loput linkkeinä tekstissä):  http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1#.Vj8OG5fzbXo
http://europa.eu/about-eu/basic-information/symbols/index_fi.htm
http://europa.eu/scadplus/european_convention/objectives_fi.htm