EU:n vaikutukset kansalaisiinsa

Mahdollisuuksia

Euroopan unioniin kuuluminen tuo kansalaisille monenlaisia vapauksia ja oikeuksia. Tärkeimpiä oikeuksia on liikkumisvapaus EU-valtioiden sisällä. Tämä näkyy myös esimerkiksi työpaikoilla; muista jäsenmaista tulevat hakijat ovat samalla viivalla työnhaussa ja palkkauksessa kuin oman maan kansalaiset. Lisäksi jäsenmaiden kansalaiset voivat hakea sosiaaliturvaa myös muualta kuin kotimaastaan, jos asuvat toisessa EU-maassa. Kaikilla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle eurovaaleissa tai kunnallisvaaleissa. EU:n diplomaattinen suojelu kuuluu kaikille EU-kansalaisille, vaikka senhetkisessä olinpaikassa ei olisikaan suomalaista edustustoa. Esimerkiksi sairastapauksessa apua saa muidenkin EU-maiden lähetystöistä, ja kriisin yllättäessä EU voi evakuoida kaikkien jäsenmaiden kansalaisia. Unionin jäsenellä on myös mahdollisuus valittaa unionin oikeusasiamiehelle EU:n toimielinten toiminnasta.

EU tukee opiskelijoita

Euroopan unionilla on Erasmus+ - ohjelma, joka pyrkii kehittämään urheilua ja nuorten asioita kuten koulutusta ja työllisyysmahdollisuuksia. Erasmus+-ohjelman avulla nuoret voivat lähteä helpommin opiskelemaan tai töihin ulkomaille, tai ohjelma voi mahdollistaa vapaa-ajan toimintaa myös omassa kotimaassa. 

Sairaanhoitokortti

Eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla todistetaan oikeus lääkäripalveluihin EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Kortti kannattaa omistaa, sillä sen avulla hoidosta täytyy maksaa vain saman verran kuin kyseisen maan kansalaiset, eli joissain tapauksissa hoito on jopa ilmaista. 

Miten EU on vaikuttanut omaan elämääni? 

Ennen joulua lukiomme oppilaat osallistuivat toimintapäivään, joka oli EU:n rahoittama. Koska Suomi on EU:n jäsenvaltio, olen voinut matkustaa vapaasti Ruotsiin ja Viroon. Muilla ulkomaanmatkoilla passi on toki tarkistettu, mutta heti kun matkakohde oli EU:n ulkopuolinen maa, passintarkastus oli tarkempi. Ulkomaanmatkat Euroopassa ovat olleet helppoja myös siksi, että useimmissa EU:maissa rahayksikkö on euro, eikä ole tarvinnut vaihtaa rahaa. Söin kerran perheen tiukassa taloustilanteessa ruokaa, joka oli peräisin EU:n ruoka-avustuspaketista. EU:sta on siis ollut hyötyä, mutta myös haittaa. Suomalaiselle maataloudelle EU on tehnyt hallaa, ja koska se on vanhempieni elinkeino, erilaiset EU:n päätökset (usein huonosti Suomen olosuhteisiin soveltuvat) ovat hankaloittaneet perheeni elämää. Maatalous on muuttunut monimutkaisemmaksi Suomen liityttyä unioniin, ja leivässä pysyminen on aina vain vaikeampaa.

Vaikuttaminen EU:ssa

Toteutuuko demokratia?

Harvemmat EU-kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa unionin asioihin. EU:n toimintarakenteet ovat monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä, mikä tekee unionin hallinnosta kansalaisille etäisen. Komission tekemät lakialoitteet ja niiden työstäminen tapahtuvat useimmiten suljettujen ovien takana. Etenkin Suomen kaltaisille pienille valtioille samanarvoisena muiden kanssa pysyminen on vaikeaa; jotkut päätökset tuntuvat suomalaisista täysin sopimattomilta Suomen olosuhteisiin. Suurten jäsenvaltioiden jyrätessä pienempien sanan, monet ajattelevat demokratiavajeen olevan unionin pahin ongelma. EU:ssa ei ole myöskään kunnolla kehitetty parlamentarismin periaatetta, vaan parlamentin valtaoikeudet ovat pienet. Demokratia on yksi EU:n pääperiaatteista, mutta silti näyttää siltä, että ainakin tavallisten jäsenmaiden kansalaisten on vaikea kokea demokratian toteutuvan oikein. Toisaalta, esimerkiksi Suomessa eurovaaleissa äänestysprosentti on selvästi pienempi kuin muissa vaaleissa, vain säälittävät 42 prosenttia vuonna 2014. Demokratian on vaikea toteutua, jos tavallisia kansalaisia ei edes kiinnosta EU:n asiat.

Uusi Suomi kirjoitti 20.1.2016 EU:n komission ehdotuksesta kumota Dublin-sopimus. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa siitä maasta, johon hän ensimmäisenä saapuu. Pakolaiskriisissä tämä ei ole toteutunut, sillä valtava määrä turvapaikanhakijoita on jatkanut matkaansa esimerkiksi Italiasta ja Kreikasta muihin turvallisiin valtioihin kuten Saksaan tai vaikkapa Suomeen asti. EU:n komissio haluaa nyt kumota sopimuksen kokonaan pitäen sitä epäreiluna ja vanhentuneena. Korvaava säädös tullaan tuomaan julki maaliskuussa.

EU-asioiden eteneminen Suomessa

EU:n aluepolitiikka

Yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista on edistää tasavertaisuutta eri alueiden välillä. Vaurailta alueilta siirretään voimavaroja köyhille taloudellisenj yhdentymisen edistämiseksi. Esimerkiksi Itä-Euroopan uudehkot EU:n jäsenvaltiot saavat merkittävästi tukia, sillä näiden valtion talous on pahasti jäljessä lännen taloudesta. EU noudattaa läheistayysperiaatetta eli subsidiariteettiperiaatetta, joka tarkoittaa asioiden hoitamista mahdollisimman alhaisella tasolla. Jäsenvaltioiden hallituksille tai esimerkiksi maakunnille kuuluviin asioihin EU ei puutu.

EU tukee valtioiden välisten elintasoerojen lisäksi myös näitä eroja kunkin valtion sisällä. Unionilla on erilaisia rakennerahastoja, jotka on varattu esimerkiksi hiilikaivostoiminnan tai koulutuksen tukemiselle. Koheesiorahastot taas pyrkivät edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiorahasto tukee maita, joiden BKT yhtä kansalaista kohden on alle 90% yhteisön keskiarvosta. Rahastolla tuetaan liikenteen ja ympäristöalan infrastruktuurihankkeita. Molemmat rahastot pyrkivät pääasiassa tuottamaan lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Suomessa EU-jäsenyyden aikana rakennerahastojen avulla on luotu yli 70000 uutta työpaikkaa ja saatu säilymään vielä enemmän. 

    

Päätöksenteko EU:ssa

Euroopan unionin päätöksentekoon osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Alla olevassa kuvassa on esitelty unionin päätoimielimet ja niiden tehtävät. Vaikka jäsenvaltioiden ministereistä koostuva Eurooppa-neuvosto onkin päätöselimistä tärkein, parlamentilla ja neuvostolla on tasavertainen asema lainsäädännössä. Komissio valmistelee ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Neuvosto ja parlamentti päättävät lopullisesti hyväksytäänkö  ehdotukset vai ei. EU:ssa on myös toimielimiä,
jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Erilaiset komiteat, kuten sosiaalikomitea, antavat lausuntoja heidän toimivaltoihinsa kuuluviin asioihin.






















Komissio arvioi uusien lakien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ennen lakialoitteen tekemistä sekä kuulee asiantuntijoita. Aloite menee neuvostoon ja parlamenttiin, jossa sitä käsitellään ja siihen ehdotetaan tarvittaessa muutoksia. Jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen, asia tulee uudelleenkäsittelyyn myöhemmin. Toisessa käsittelyssä
parlamentti voi halutessaan estää lakialoitteen etenemisen. Sovittelukomitea voi yrittää auttaa päätöksenteosta, jos siinä ei päästä yhteisymmärrykseen. Lopullisessa käsittelyssä joko neuvosto tai parlamentti voi estää lakialoituksen toteutumisen.

Syksyllä 2015 EU:ssa pohdittiin meneillään olevaa pakolaiskriisiä. Syyskuussa komissiosta tehtiin monia ehdotuksia tilanteen helpottamiseksi, joista yksi oli, että 120 000 Unkarissa, Kreikassa ja Italiassa olevaa pakolaista siirrettäisiin muihin jäsenvaltioihin. Parlamentti puolsi ehdotusta, ja pyrki nopeuttamaan päätöksentekoa kyseisen päätöksen osalta. Parin viikon kuluttua EU-maiden ministerit kokoontuivat kokoukseen, jossa pakolaisten siirto lopulta hyväksyttiin. Tavallisesti päätösten teko kestää paljon pidempään, mutta pakolaiskriisi vaati EU:lta nopeaa toimintaa.

Lähteet:
http://europa.eu/eu-law/decision-making/procedures/index_fi.htm 
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267560#.VpASg_mLTIU 
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37766&contentlan=1&culture=fi-FI#.VpASn_mLTIU