Syyrian kriisi

Mielenosoittajia Syyriassa maaliskuussa 2011

Osana arabikevättä vuonna 2011 Länsi-Syyriassa puhkesi kansannousu, joka vastusti al-Assadien suvun 70-luvulta asti johtamaa, korruptoitunutta hallitusta. Tilanne paheni sisällissodaksi, johon tuli myöhemmin mukaan hallituksen ja kapinallisten lisäksi terroristiryhmiä, suurinpina ISIS ja al-Qaida. Länsimaat, etenkään EU-valtiot, eivät ole voineet katsella takapihallaan tapahtuvia hirveyksiä vierestä. Tässä verisessä sopassa on lusikka kaikilla länsimailla viimeistään nyt, kun se on saanut liikkeelle valtavat massat pakolaisia.

Poliisi saattaa pakolaisia rajan yli Kroatiassa

Euroopan unionin suhtautuminen kriisiin

Euroopan unionin tavoitteisiin kuuluu, että se omalta osaltaan ottaa vastuuta koko maailman turvallisuudesta ja paremman maailman rakentamisesta etenkin unionin lähialueilla. Syyrian hallinnon toiminnan EU on tuominnut alusta asti. EU on asettanut taloussanktioita ja asevientikieltoja Syyriaan, mikä heikensi presidentti Bashar al-Assadin kannatusta. Jotkut EU-maat kuten Ranska ja Britannia toimittivat aseita Syyrian oppositiolle, ja Syyrian oppositiokoalitio tunnustettiin vuonna 2012 edustamaan syyrialaisia. EU:n jäsenmaista rahallista apua konfliktin uhreille Syyriassa on annettu tähän mennessä neljä miljardia euroa. EU tuomitsee myös terroristiryhmien toiminnan Syyrian alueella, erityisesti kristittyihin ja muihin uskontokuntiin sekä lapsiin kohdistuvat julmuudet. Kaikessa kriisiavussa EU asettaa etusijalle lapset ja erityisessä hädässä olevat. Silti mm. Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius on kritisoinut EU:n passiivisuutta. Hänen mielestään EU on sallinut Syyrian tilanteen radikalisoitua sellaiseksi, kuin se nyt on.

Syyriasta on tullut miljoonia pakolaisia, joihin EU on suhtautunut ainakin aluksi hyvin ja ollut valmis kantamaan oman osansa heidän auttamisestaan. Suhtautuminen kuitenkin vaihtelee valtavasti EU-maiden välillä; karkeasti jaettuna Itä-Euroopan maat suhtautuvat pakolaisvirtaan nuivasti ja jopa vihamielisesti, suurempien länsi-Euroopan valtioiden suhtautuminen taas on positiivisempaa. Pariisin terroristi-iskujen jälkeen Puola ilmoitti, ettei se ota yhtäkään pakolaista enää vastaan. Slovakia ilmoitti ottavansa EU:n jakamista 32 tuhannesta pakolaisesta vastaan vain kristittyjä. Saksa ilmoitti aluksi, että ottaa kaikki apua tarvitsevat vastaan, mutta valtava määrä pakolaisia on tuonut maahan omat ongelmansa. Lieveilmiöistä surullin on epäilemättä Kölnin uudenvuodenyö, jonka levottomuudet aiheuttivat satoja rikosilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä. Tämän jälkeen moni saksalainen on ehkä miettinyt uudelleen suhtautumistaan.

Pakolaisia Egeanmerellä Kreikan rannalla

Naton osuus 

EU-valtioista Naton kuuluvat kaikki muut, paitsi Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros. Syyrian rajanaapuri Turkki kuuluu Nato-maihin, minkä vuoksi Natolla on ollut oma osansa kriisissä. Venäjä on loukannut Turkin ilmatilaa, mitä Nato ei tietenkään hyväksy. Saksan, Turkin ja Kreikan pyynnöstä Nato lähetti sotilaslaivoja hillitsemään merta ylittävien pakolaisten kaaosta Egeanmerellä. Aiemmin Nato ei ole tehnyt juuri mitään pakolaiskriisin hoidossa, mitä on kritisoitu, sillä juuri tämä aiheuttaa eurooppalaisille jäsenmaille nyt suurimman turvallisuusuhan.

Nato-maat 

Naton johtaja Jens Stoltenberg

Venäjän rooli ja suhteet EU:hun

Venäjällä ja Syyrialla on lämpimät suhteet, sillä he ovat olleet liittolaisia Neuvostoliiton ajoilta asti. Luonnollisesti Venäjä tukee Syyrian kriisissä Bashar al-Assadin hallitusta. Venäjä pelkää vallanvaihdon Syyriassa aiheuttavan suhteiden huononemisen niin Syyriaan kuin myös sen tärkeään kauppakumppaniin Iraniin. Syyria tuki Venäjää ainoana arabivaltiona Georgian sodassa, joten Venäjä kokee Syyrian hallituksen tukemisen myös vastavuoroisuutena. Maiden välillä on myös taloudellisia suhteita, sillä Syyria on Venäjän tärkein asekauppakumppani. Venäjä vastustaa ulkovaltojen puuttumista Syyrian tilanteeseen, ja vuonna 2012 Venäjä vastusti yhdessä Kiinan kanssa YK:n päätöslauselmaa väkivaltaisuuksien välittömästä lopettamisesta. Tämä tuomittiin kansainvälisesti. Venäjä tuli syksyllä 2015 sotilaallisesti mukaan Syyrian kriisiin. Venäjän ilmavoimat ovat pommittaneet Isisin kohteita, mutta myös muita kapinallisryhmiä, joista osa on USA:n kouluttamia sotilaita.


Venäjä ja EU ovat Syyriassa asettuneet tukemaan eri osapuolia. Yhdessä Ukrainan kriisin kanssa Syyrian sota on viilentänyt Venäjän ja EU:n välejä entisestään. Terroristijärjestöt ovat molempien yhteinen vihollinen, ja rauha Syyriassa molempien tavoite. On kuitenkin erimielisyyksiä siitä, miten tuo rauha tulisi saavuttaa.

EU:n tulevaisuuden haasteet?

Tällä hetkellä pakolaiskriisi ja kylmä sota Venäjän kanssa ovat Euroopan suurimpia haasteita. Pakolaisten kotouttaminen on vaikeaa ja hidasta uskonto- ja kulttuurieroista johtuen. Terroristijärjestöjen soluttautuminen Eurooppaan "pakolaisina" on myös suuri riski kuten kaikki terroriteot. Kriisit ajavat erilleen Euroopan valtioita, sillä kaikille kelpaavia päätöksiä on vaikea tehdä. Mediassa onkin spekuloitu, voiko EU kestää meneillään olevan kriisin yhtenäisenä. 

Terrorismin estäminen on yksi EU:n haasteista

Iso-Britanniassa järjestetään kesällä kansanäänestys EU-jäsenenä pysymisestä. Pääministeri David Cameron neuvotteli Iso-Britannialle uudet EU-jäsenehdot, joissa rajoitettiin mm. sosiaalietuuksien maksamista maahanmuuttajille. 

Neuvottelut Turkin EU-jäsenyydestä alkoivat jo vuonna 2005. Turkki haluaisi olla EU-jäsenenä silta Euroopan ja Lähi-idän välillä. Turkkia ei ole kuitenkaan hyväksytty unioniin mm. sen puutteellisen demokratian ja ihmisoikeuskysymysten vuoksi. Pakolaiskriisin myötä neuvottelut on taas avattu. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kertonut olevansa valmis edistämään Turkin EU-jäsenyyttä. Valtaosa pakolaisista tulee EU:maihin Turkin kautta, ja Turkin odotetaan auttavan jäsenmaita kriisin hoidossa. 

Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/kansannoususta_kemiallisiin_aseisiin__nain_syyria_ajautui_sotaan/6818191
http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/03/16-council-conclusions-eu-regional-strategy-for-syria-and-iraq-as-well-as-the-isil-daesh-threat/
http://rauhanpuolustajat.org/rauhanpuolesta/syyrian-sisaellissodan-lyhyt-kronologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissodan_aikajana
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90401/Saleh
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1441860655069zadeh_46_kansilla.pdf
http://yle.fi/uutiset/neuvotteludraama_on_ohi__todellinen_taistelu_britannian_eu-jasenyydesta_alkaa_nyt/8688788
http://yle.fi/uutiset/mihin_venaja_pyrkii_sotatoimillaan_syyriassa_katso_venajan_tukikohtien_sijainti/8343882
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1448515855499#

EU:n vaikutukset kansalaisiinsa

Mahdollisuuksia

Euroopan unioniin kuuluminen tuo kansalaisille monenlaisia vapauksia ja oikeuksia. Tärkeimpiä oikeuksia on liikkumisvapaus EU-valtioiden sisällä. Tämä näkyy myös esimerkiksi työpaikoilla; muista jäsenmaista tulevat hakijat ovat samalla viivalla työnhaussa ja palkkauksessa kuin oman maan kansalaiset. Lisäksi jäsenmaiden kansalaiset voivat hakea sosiaaliturvaa myös muualta kuin kotimaastaan, jos asuvat toisessa EU-maassa. Kaikilla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle eurovaaleissa tai kunnallisvaaleissa. EU:n diplomaattinen suojelu kuuluu kaikille EU-kansalaisille, vaikka senhetkisessä olinpaikassa ei olisikaan suomalaista edustustoa. Esimerkiksi sairastapauksessa apua saa muidenkin EU-maiden lähetystöistä, ja kriisin yllättäessä EU voi evakuoida kaikkien jäsenmaiden kansalaisia. Unionin jäsenellä on myös mahdollisuus valittaa unionin oikeusasiamiehelle EU:n toimielinten toiminnasta.

EU tukee opiskelijoita

Euroopan unionilla on Erasmus+ - ohjelma, joka pyrkii kehittämään urheilua ja nuorten asioita kuten koulutusta ja työllisyysmahdollisuuksia. Erasmus+-ohjelman avulla nuoret voivat lähteä helpommin opiskelemaan tai töihin ulkomaille, tai ohjelma voi mahdollistaa vapaa-ajan toimintaa myös omassa kotimaassa. 

Sairaanhoitokortti

Eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla todistetaan oikeus lääkäripalveluihin EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Kortti kannattaa omistaa, sillä sen avulla hoidosta täytyy maksaa vain saman verran kuin kyseisen maan kansalaiset, eli joissain tapauksissa hoito on jopa ilmaista. 

Miten EU on vaikuttanut omaan elämääni? 

Ennen joulua lukiomme oppilaat osallistuivat toimintapäivään, joka oli EU:n rahoittama. Koska Suomi on EU:n jäsenvaltio, olen voinut matkustaa vapaasti Ruotsiin ja Viroon. Muilla ulkomaanmatkoilla passi on toki tarkistettu, mutta heti kun matkakohde oli EU:n ulkopuolinen maa, passintarkastus oli tarkempi. Ulkomaanmatkat Euroopassa ovat olleet helppoja myös siksi, että useimmissa EU:maissa rahayksikkö on euro, eikä ole tarvinnut vaihtaa rahaa. Söin kerran perheen tiukassa taloustilanteessa ruokaa, joka oli peräisin EU:n ruoka-avustuspaketista. EU:sta on siis ollut hyötyä, mutta myös haittaa. Suomalaiselle maataloudelle EU on tehnyt hallaa, ja koska se on vanhempieni elinkeino, erilaiset EU:n päätökset (usein huonosti Suomen olosuhteisiin soveltuvat) ovat hankaloittaneet perheeni elämää. Maatalous on muuttunut monimutkaisemmaksi Suomen liityttyä unioniin, ja leivässä pysyminen on aina vain vaikeampaa.

Vaikuttaminen EU:ssa

Toteutuuko demokratia?

Harvemmat EU-kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa unionin asioihin. EU:n toimintarakenteet ovat monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä, mikä tekee unionin hallinnosta kansalaisille etäisen. Komission tekemät lakialoitteet ja niiden työstäminen tapahtuvat useimmiten suljettujen ovien takana. Etenkin Suomen kaltaisille pienille valtioille samanarvoisena muiden kanssa pysyminen on vaikeaa; jotkut päätökset tuntuvat suomalaisista täysin sopimattomilta Suomen olosuhteisiin. Suurten jäsenvaltioiden jyrätessä pienempien sanan, monet ajattelevat demokratiavajeen olevan unionin pahin ongelma. EU:ssa ei ole myöskään kunnolla kehitetty parlamentarismin periaatetta, vaan parlamentin valtaoikeudet ovat pienet. Demokratia on yksi EU:n pääperiaatteista, mutta silti näyttää siltä, että ainakin tavallisten jäsenmaiden kansalaisten on vaikea kokea demokratian toteutuvan oikein. Toisaalta, esimerkiksi Suomessa eurovaaleissa äänestysprosentti on selvästi pienempi kuin muissa vaaleissa, vain säälittävät 42 prosenttia vuonna 2014. Demokratian on vaikea toteutua, jos tavallisia kansalaisia ei edes kiinnosta EU:n asiat.

Uusi Suomi kirjoitti 20.1.2016 EU:n komission ehdotuksesta kumota Dublin-sopimus. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa siitä maasta, johon hän ensimmäisenä saapuu. Pakolaiskriisissä tämä ei ole toteutunut, sillä valtava määrä turvapaikanhakijoita on jatkanut matkaansa esimerkiksi Italiasta ja Kreikasta muihin turvallisiin valtioihin kuten Saksaan tai vaikkapa Suomeen asti. EU:n komissio haluaa nyt kumota sopimuksen kokonaan pitäen sitä epäreiluna ja vanhentuneena. Korvaava säädös tullaan tuomaan julki maaliskuussa.

EU-asioiden eteneminen Suomessa

EU:n aluepolitiikka

Yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista on edistää tasavertaisuutta eri alueiden välillä. Vaurailta alueilta siirretään voimavaroja köyhille taloudellisenj yhdentymisen edistämiseksi. Esimerkiksi Itä-Euroopan uudehkot EU:n jäsenvaltiot saavat merkittävästi tukia, sillä näiden valtion talous on pahasti jäljessä lännen taloudesta. EU noudattaa läheistayysperiaatetta eli subsidiariteettiperiaatetta, joka tarkoittaa asioiden hoitamista mahdollisimman alhaisella tasolla. Jäsenvaltioiden hallituksille tai esimerkiksi maakunnille kuuluviin asioihin EU ei puutu.

EU tukee valtioiden välisten elintasoerojen lisäksi myös näitä eroja kunkin valtion sisällä. Unionilla on erilaisia rakennerahastoja, jotka on varattu esimerkiksi hiilikaivostoiminnan tai koulutuksen tukemiselle. Koheesiorahastot taas pyrkivät edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiorahasto tukee maita, joiden BKT yhtä kansalaista kohden on alle 90% yhteisön keskiarvosta. Rahastolla tuetaan liikenteen ja ympäristöalan infrastruktuurihankkeita. Molemmat rahastot pyrkivät pääasiassa tuottamaan lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Suomessa EU-jäsenyyden aikana rakennerahastojen avulla on luotu yli 70000 uutta työpaikkaa ja saatu säilymään vielä enemmän. 

    

Päätöksenteko EU:ssa

Euroopan unionin päätöksentekoon osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Alla olevassa kuvassa on esitelty unionin päätoimielimet ja niiden tehtävät. Vaikka jäsenvaltioiden ministereistä koostuva Eurooppa-neuvosto onkin päätöselimistä tärkein, parlamentilla ja neuvostolla on tasavertainen asema lainsäädännössä. Komissio valmistelee ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Neuvosto ja parlamentti päättävät lopullisesti hyväksytäänkö  ehdotukset vai ei. EU:ssa on myös toimielimiä,
jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Erilaiset komiteat, kuten sosiaalikomitea, antavat lausuntoja heidän toimivaltoihinsa kuuluviin asioihin.






















Komissio arvioi uusien lakien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ennen lakialoitteen tekemistä sekä kuulee asiantuntijoita. Aloite menee neuvostoon ja parlamenttiin, jossa sitä käsitellään ja siihen ehdotetaan tarvittaessa muutoksia. Jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen, asia tulee uudelleenkäsittelyyn myöhemmin. Toisessa käsittelyssä
parlamentti voi halutessaan estää lakialoitteen etenemisen. Sovittelukomitea voi yrittää auttaa päätöksenteosta, jos siinä ei päästä yhteisymmärrykseen. Lopullisessa käsittelyssä joko neuvosto tai parlamentti voi estää lakialoituksen toteutumisen.

Syksyllä 2015 EU:ssa pohdittiin meneillään olevaa pakolaiskriisiä. Syyskuussa komissiosta tehtiin monia ehdotuksia tilanteen helpottamiseksi, joista yksi oli, että 120 000 Unkarissa, Kreikassa ja Italiassa olevaa pakolaista siirrettäisiin muihin jäsenvaltioihin. Parlamentti puolsi ehdotusta, ja pyrki nopeuttamaan päätöksentekoa kyseisen päätöksen osalta. Parin viikon kuluttua EU-maiden ministerit kokoontuivat kokoukseen, jossa pakolaisten siirto lopulta hyväksyttiin. Tavallisesti päätösten teko kestää paljon pidempään, mutta pakolaiskriisi vaati EU:lta nopeaa toimintaa.

Lähteet:
http://europa.eu/eu-law/decision-making/procedures/index_fi.htm 
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267560#.VpASg_mLTIU 
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37766&contentlan=1&culture=fi-FI#.VpASn_mLTIU