Vaikuttaminen EU:ssa

Toteutuuko demokratia?

Harvemmat EU-kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa unionin asioihin. EU:n toimintarakenteet ovat monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä, mikä tekee unionin hallinnosta kansalaisille etäisen. Komission tekemät lakialoitteet ja niiden työstäminen tapahtuvat useimmiten suljettujen ovien takana. Etenkin Suomen kaltaisille pienille valtioille samanarvoisena muiden kanssa pysyminen on vaikeaa; jotkut päätökset tuntuvat suomalaisista täysin sopimattomilta Suomen olosuhteisiin. Suurten jäsenvaltioiden jyrätessä pienempien sanan, monet ajattelevat demokratiavajeen olevan unionin pahin ongelma. EU:ssa ei ole myöskään kunnolla kehitetty parlamentarismin periaatetta, vaan parlamentin valtaoikeudet ovat pienet. Demokratia on yksi EU:n pääperiaatteista, mutta silti näyttää siltä, että ainakin tavallisten jäsenmaiden kansalaisten on vaikea kokea demokratian toteutuvan oikein. Toisaalta, esimerkiksi Suomessa eurovaaleissa äänestysprosentti on selvästi pienempi kuin muissa vaaleissa, vain säälittävät 42 prosenttia vuonna 2014. Demokratian on vaikea toteutua, jos tavallisia kansalaisia ei edes kiinnosta EU:n asiat.

Uusi Suomi kirjoitti 20.1.2016 EU:n komission ehdotuksesta kumota Dublin-sopimus. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa siitä maasta, johon hän ensimmäisenä saapuu. Pakolaiskriisissä tämä ei ole toteutunut, sillä valtava määrä turvapaikanhakijoita on jatkanut matkaansa esimerkiksi Italiasta ja Kreikasta muihin turvallisiin valtioihin kuten Saksaan tai vaikkapa Suomeen asti. EU:n komissio haluaa nyt kumota sopimuksen kokonaan pitäen sitä epäreiluna ja vanhentuneena. Korvaava säädös tullaan tuomaan julki maaliskuussa.

EU-asioiden eteneminen Suomessa

EU:n aluepolitiikka

Yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista on edistää tasavertaisuutta eri alueiden välillä. Vaurailta alueilta siirretään voimavaroja köyhille taloudellisenj yhdentymisen edistämiseksi. Esimerkiksi Itä-Euroopan uudehkot EU:n jäsenvaltiot saavat merkittävästi tukia, sillä näiden valtion talous on pahasti jäljessä lännen taloudesta. EU noudattaa läheistayysperiaatetta eli subsidiariteettiperiaatetta, joka tarkoittaa asioiden hoitamista mahdollisimman alhaisella tasolla. Jäsenvaltioiden hallituksille tai esimerkiksi maakunnille kuuluviin asioihin EU ei puutu.

EU tukee valtioiden välisten elintasoerojen lisäksi myös näitä eroja kunkin valtion sisällä. Unionilla on erilaisia rakennerahastoja, jotka on varattu esimerkiksi hiilikaivostoiminnan tai koulutuksen tukemiselle. Koheesiorahastot taas pyrkivät edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiorahasto tukee maita, joiden BKT yhtä kansalaista kohden on alle 90% yhteisön keskiarvosta. Rahastolla tuetaan liikenteen ja ympäristöalan infrastruktuurihankkeita. Molemmat rahastot pyrkivät pääasiassa tuottamaan lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Suomessa EU-jäsenyyden aikana rakennerahastojen avulla on luotu yli 70000 uutta työpaikkaa ja saatu säilymään vielä enemmän.