Syyrian kriisi

Mielenosoittajia Syyriassa maaliskuussa 2011

Osana arabikevättä vuonna 2011 Länsi-Syyriassa puhkesi kansannousu, joka vastusti al-Assadien suvun 70-luvulta asti johtamaa, korruptoitunutta hallitusta. Tilanne paheni sisällissodaksi, johon tuli myöhemmin mukaan hallituksen ja kapinallisten lisäksi terroristiryhmiä, suurinpina ISIS ja al-Qaida. Länsimaat, etenkään EU-valtiot, eivät ole voineet katsella takapihallaan tapahtuvia hirveyksiä vierestä. Tässä verisessä sopassa on lusikka kaikilla länsimailla viimeistään nyt, kun se on saanut liikkeelle valtavat massat pakolaisia.

Poliisi saattaa pakolaisia rajan yli Kroatiassa

Euroopan unionin suhtautuminen kriisiin

Euroopan unionin tavoitteisiin kuuluu, että se omalta osaltaan ottaa vastuuta koko maailman turvallisuudesta ja paremman maailman rakentamisesta etenkin unionin lähialueilla. Syyrian hallinnon toiminnan EU on tuominnut alusta asti. EU on asettanut taloussanktioita ja asevientikieltoja Syyriaan, mikä heikensi presidentti Bashar al-Assadin kannatusta. Jotkut EU-maat kuten Ranska ja Britannia toimittivat aseita Syyrian oppositiolle, ja Syyrian oppositiokoalitio tunnustettiin vuonna 2012 edustamaan syyrialaisia. EU:n jäsenmaista rahallista apua konfliktin uhreille Syyriassa on annettu tähän mennessä neljä miljardia euroa. EU tuomitsee myös terroristiryhmien toiminnan Syyrian alueella, erityisesti kristittyihin ja muihin uskontokuntiin sekä lapsiin kohdistuvat julmuudet. Kaikessa kriisiavussa EU asettaa etusijalle lapset ja erityisessä hädässä olevat. Silti mm. Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius on kritisoinut EU:n passiivisuutta. Hänen mielestään EU on sallinut Syyrian tilanteen radikalisoitua sellaiseksi, kuin se nyt on.

Syyriasta on tullut miljoonia pakolaisia, joihin EU on suhtautunut ainakin aluksi hyvin ja ollut valmis kantamaan oman osansa heidän auttamisestaan. Suhtautuminen kuitenkin vaihtelee valtavasti EU-maiden välillä; karkeasti jaettuna Itä-Euroopan maat suhtautuvat pakolaisvirtaan nuivasti ja jopa vihamielisesti, suurempien länsi-Euroopan valtioiden suhtautuminen taas on positiivisempaa. Pariisin terroristi-iskujen jälkeen Puola ilmoitti, ettei se ota yhtäkään pakolaista enää vastaan. Slovakia ilmoitti ottavansa EU:n jakamista 32 tuhannesta pakolaisesta vastaan vain kristittyjä. Saksa ilmoitti aluksi, että ottaa kaikki apua tarvitsevat vastaan, mutta valtava määrä pakolaisia on tuonut maahan omat ongelmansa. Lieveilmiöistä surullin on epäilemättä Kölnin uudenvuodenyö, jonka levottomuudet aiheuttivat satoja rikosilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä. Tämän jälkeen moni saksalainen on ehkä miettinyt uudelleen suhtautumistaan.

Pakolaisia Egeanmerellä Kreikan rannalla

Naton osuus 

EU-valtioista Naton kuuluvat kaikki muut, paitsi Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros. Syyrian rajanaapuri Turkki kuuluu Nato-maihin, minkä vuoksi Natolla on ollut oma osansa kriisissä. Venäjä on loukannut Turkin ilmatilaa, mitä Nato ei tietenkään hyväksy. Saksan, Turkin ja Kreikan pyynnöstä Nato lähetti sotilaslaivoja hillitsemään merta ylittävien pakolaisten kaaosta Egeanmerellä. Aiemmin Nato ei ole tehnyt juuri mitään pakolaiskriisin hoidossa, mitä on kritisoitu, sillä juuri tämä aiheuttaa eurooppalaisille jäsenmaille nyt suurimman turvallisuusuhan.

Nato-maat 

Naton johtaja Jens Stoltenberg

Venäjän rooli ja suhteet EU:hun

Venäjällä ja Syyrialla on lämpimät suhteet, sillä he ovat olleet liittolaisia Neuvostoliiton ajoilta asti. Luonnollisesti Venäjä tukee Syyrian kriisissä Bashar al-Assadin hallitusta. Venäjä pelkää vallanvaihdon Syyriassa aiheuttavan suhteiden huononemisen niin Syyriaan kuin myös sen tärkeään kauppakumppaniin Iraniin. Syyria tuki Venäjää ainoana arabivaltiona Georgian sodassa, joten Venäjä kokee Syyrian hallituksen tukemisen myös vastavuoroisuutena. Maiden välillä on myös taloudellisia suhteita, sillä Syyria on Venäjän tärkein asekauppakumppani. Venäjä vastustaa ulkovaltojen puuttumista Syyrian tilanteeseen, ja vuonna 2012 Venäjä vastusti yhdessä Kiinan kanssa YK:n päätöslauselmaa väkivaltaisuuksien välittömästä lopettamisesta. Tämä tuomittiin kansainvälisesti. Venäjä tuli syksyllä 2015 sotilaallisesti mukaan Syyrian kriisiin. Venäjän ilmavoimat ovat pommittaneet Isisin kohteita, mutta myös muita kapinallisryhmiä, joista osa on USA:n kouluttamia sotilaita.


Venäjä ja EU ovat Syyriassa asettuneet tukemaan eri osapuolia. Yhdessä Ukrainan kriisin kanssa Syyrian sota on viilentänyt Venäjän ja EU:n välejä entisestään. Terroristijärjestöt ovat molempien yhteinen vihollinen, ja rauha Syyriassa molempien tavoite. On kuitenkin erimielisyyksiä siitä, miten tuo rauha tulisi saavuttaa.

EU:n tulevaisuuden haasteet?

Tällä hetkellä pakolaiskriisi ja kylmä sota Venäjän kanssa ovat Euroopan suurimpia haasteita. Pakolaisten kotouttaminen on vaikeaa ja hidasta uskonto- ja kulttuurieroista johtuen. Terroristijärjestöjen soluttautuminen Eurooppaan "pakolaisina" on myös suuri riski kuten kaikki terroriteot. Kriisit ajavat erilleen Euroopan valtioita, sillä kaikille kelpaavia päätöksiä on vaikea tehdä. Mediassa onkin spekuloitu, voiko EU kestää meneillään olevan kriisin yhtenäisenä. 

Terrorismin estäminen on yksi EU:n haasteista

Iso-Britanniassa järjestetään kesällä kansanäänestys EU-jäsenenä pysymisestä. Pääministeri David Cameron neuvotteli Iso-Britannialle uudet EU-jäsenehdot, joissa rajoitettiin mm. sosiaalietuuksien maksamista maahanmuuttajille. 

Neuvottelut Turkin EU-jäsenyydestä alkoivat jo vuonna 2005. Turkki haluaisi olla EU-jäsenenä silta Euroopan ja Lähi-idän välillä. Turkkia ei ole kuitenkaan hyväksytty unioniin mm. sen puutteellisen demokratian ja ihmisoikeuskysymysten vuoksi. Pakolaiskriisin myötä neuvottelut on taas avattu. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kertonut olevansa valmis edistämään Turkin EU-jäsenyyttä. Valtaosa pakolaisista tulee EU:maihin Turkin kautta, ja Turkin odotetaan auttavan jäsenmaita kriisin hoidossa. 

Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/kansannoususta_kemiallisiin_aseisiin__nain_syyria_ajautui_sotaan/6818191
http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/03/16-council-conclusions-eu-regional-strategy-for-syria-and-iraq-as-well-as-the-isil-daesh-threat/
http://rauhanpuolustajat.org/rauhanpuolesta/syyrian-sisaellissodan-lyhyt-kronologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissodan_aikajana
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90401/Saleh
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1441860655069zadeh_46_kansilla.pdf
http://yle.fi/uutiset/neuvotteludraama_on_ohi__todellinen_taistelu_britannian_eu-jasenyydesta_alkaa_nyt/8688788
http://yle.fi/uutiset/mihin_venaja_pyrkii_sotatoimillaan_syyriassa_katso_venajan_tukikohtien_sijainti/8343882
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1448515855499#